Laktoferriini -Maidon salainen ainesosa
Kaikille on tuttua maidon kalsiumin terveysvaikutukset, mutta miten tuttu on maidon laktoferriini?
Mikä on laktoferriini?
Laktoferriiniä saa lehmänmaidosta ja äidinmaidosta. Se on glykoproteiini, joka sitoo rautaa elimistössä. Ihmisen laktoferriini on glykoproteiini, joka koostuu 691 aminohaposta. Ternimaito sisältää erityisen paljon laktoferriiniä, jopa 7 g/l. Laktoferriiniä on myös ihmisen erittämissä nesteissä, kuten kyyneleissä, nenäeritteessä, siemennesteestä, emättimen eritteistä, hiessä, suolistossa, keuhkoissa ja raskaana olevilla lapsivedessä. Esimerkiksi syljen laktoferriini ehkäisee suun bakteerikasvua ja täten ehkäisee ientulehduksia ja esimerkiksi herpesleesioita.
Laktoferriini hillitsee bakteerikasvua
Elimistön puolustussolut, neutrofiilit erittävät runsaasti laktoferriiniä infalmmaatio ja infektiotilanteissa. Laktoferriini siis ehkäisee bakteerien kasvua, kilpailemalla tarjolla olevasta raudasta. Se estää bakteerien lisääntymistä, niiden tarttumista elimistössä, pääsyä solujen sisälle ja niiden muodostamaa biofilmiä. Samoin se estää myös virusten ja sienten kasvua.
Laktoferriinin käyttö maidossa ja lisäravinteena
Lehmän ja äidinmaidosta saatava laktoferriini ovat hyvin samankaltaisia ja lehmänmaidon laktroferriinin on osoitettu toimivan lähes yhtä hyvin ihmiselimistössä kuin ihmisenperäisen laktoferriininkin.
Valiolta kerrotaan, että laktoferriini alkaa tuhoutua jo 55 C:ssa. Pastöroimattomassa raaka-maidossa laktoferriiniä on noin 0,1 – 0,4 g/l ja pastöroidusta maidosta sitä ei enää juurikaan löydy. Se ei kuitenkaan ilmeisemmin selviä iskukuumennuksesta, jota käytetään esim. huoneenlämmössä säilytettävissä hyla-maitojen valmistuksessa. Sen lisäksi vaikuttaisi siltä, että myös erikseen lisäproteiinina otettuna se imeytyy ja toimii elimistössä varsin hyvin, tosin kuin monet synteettiset proteiinit.
Laktoferrini muistuttaa hyvin paljon yleisempää raudankuljetusproteiinia transferriiniä, mutta laktoferriini pystyy toimimaan paljon happamammissa olosuhteissa. Se selviää jopa pH 3 olosuhteissa eli sietää myös vatsahapot. Nautitusta laktoferriinistä imeytyykin noin 60-80 %. Sillä on myös paljon muita mielenkiintoisia ominaisuuksia, etenkin sen elimistön puolustuskykyä parantavana tekijänä.
Miten laktoferriini liittyy raudansaantiin?
Laktoferriini säätelee solunsisäistä rautatasapainoa ehkäisten ylimääräisen raudan kertymistä soluihin. Laktoferriinin sitoessa rautaa, vapaata rautaa verenkierrosta löytyy vähemmän, mikä on toivottavaa vapaan raudan ollessa toimessa elimistölle vahingollisena happiradikaalina. Laktoferriini toimii siis antioksidanttina.
Toiminnallisessa raudanpuutteessa laktoferriini auttaa raudan siirtymistä solujen varastoista verenkiertoon. Tämä tilanne on monesti eri kroonisten sairauksien yhteydessä, jolloin ongelma ei ole riittävä raudan saanti, vaan elimistön kyky käyttää sitä hyödykseen. Tulehdustilassa interleukiini-6 tasot ovat korkealla, ja ne aktivoivat hepsidiiniä, joka puolestaan estää punasolutuotantoa. Laktoferriinin käytön on ositettu laskevat IL-6 tasoja ja parantavan tätä kautta punasoluarvoja. Monissa tutkimuksissa jopa yhtä hyvin tai paremmin kuin ferrosulfaatti.
Jopa 20% naisista kärsii raudanpuutteesta jossakin vaiheessa elämäänsä. Monesti oireet ovat voimakkaat jopa ilman anemiaa, ja näistä olen kertonut enemmään postauksessa ”Voiko raudanpuute aiheuttaa oireita ja tulisiko sitä hoitaa”
Laktoferriini parantamassa urheilijoiden vastustuskykyä
Urheilijoilla raudanpuutteessa on monesti kyse juuri inflammaatiovälitteisestä toiminnallisesta raudanpuutteesta, jolloin pelkkä rautalisä ei välttämättä ole ratkaisu ja mielenkiinto kohdistuukin laktoferriiniin, sen intelrelukiin-6:sta laskevien tekijöiden vuoksi, johon rautalisä taas ei pysty. Lisäksi urheilijoilla muodostuu tavanomaista enemmän vapaita happiradikaaleja, joiden hillitsemisessä laktoferriinistä on hyötyä. Useita tutkimuksia onkin meneillään laktoferrinilisän käytöstä urheilijoiden raudanpuutteeseen.
Laktoferriiniä käytetty menestyksekkääsi keskosilla
Keskosilla happosalpaajien käyttö lisää verenmyrkytyksen vaaraa ja tämän riskin vähentämiseen on heille annettu laktoferriiniä menestyksekkäästi, silloin kun happosalpaajan käyttö on ollut välttämätöntä.
Emättimen bakteeritasapainon parantaminen laktoferriinin avulla
Bakteerivagnoosin ja toistuvien hiivainfektioiden ehkäisyyn on kokeiltu laktoferriinitabletteja suun kautta menestyksekkäästi, sillä ne ovat lisänneet emättimen hyvän bakteerikannan, Lactobacillusten määrää. Erityiseesti raskaana olevilla tutkimuksissa todettiin vähemmän emätininfektioita ja ennenaikaisia synnytyksiä.
Laktoferriini ja hyvät suolistomikrobit
Laktoferriini edistää bifidobakteerien kasvua suolistossa. Bifidobakteerit ovat tehokkaita suolistoinfektioiden estäjiä. Ternimaito (niin lehmän ternimaito kuin imeväisen äidinmaitokin) onkin ensiarvoisen tärkeä suoliston mikrobiston kehittymiselle ensiviikkoina ja suoliston hyvien bakteerien ylivallan saavuttamisessa ja täten vaikuttaen loppuelämän puolustuskykyyn.
Raskaana olevien raudanpuutteen ja raudanpuuteanemian korjaamiseen se on hyvä tulevaisuuden vaihtoehto, sillä rautalisällä on kuitenkin omat hankaluutensa, sen mahdollisesti lisätessä infektioita ja aiheuttaessa vatsakipua. Sen on huomattu nostavan jopa rautavalmisteita paremmin punasolumäärää, hemoglobiinia ja ferritiiniä.
Laktoferriinistä on viime aikoina julkaistu paljon raportteja sen positiivisista vaikutuksista luiden uudismuodostuksessa, c hepatiitin hoidossa, hammasterveydessä, ihosairauksien ja haavojen hoidossa.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Lääkärinä olen hyvin tarkka valikoidessani potilailleni sopivaa hoitoa. Hoidon tarkoituksena on aina hyödyttää potilasta, parantaa elämänlaatua ja mahdollisesti myös korjata sairauksia. Hoitojen ei tule aiheuttaa merkittäviä haittoja.
Laktoferriinillä ei kuitenkaan ole raportoitu haittoja ja sillä ei ole mainittavia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Tutkimuksissa on todettu että ruoasta saatavilla annoksilla se on täysin turvallista vuosien käytössä ja noin vuoden mittaisissa seurannoissa lisäravinteena käytettynä ei ole havaittu haittoja. Toisaalta miksi olisikaan, kun miettii, että vastasyntyneet saavat suuria annoksia laktoferriiniä äidinmaidosta, jotkut jopa vuosien ajan.
Lääkärinä sanoisin, että varmasti kokeilemisen arvoinen lisä hoitoon, jos kärsii esimerkiksi raudanpuutteesta, toistuvista hiivainfektioista tai ärtyneen suolen oireyhtymästä.
Olet tervetullut nettivastaanotolleni selvittämään sinua askarruttavia terveysasioita. Tutustu Medipudas Oy:n lääkärin nettivastaanottoon tästä
Muista tilata itsellesi ilmoitus tulevista blogipostauksista sähköpostiin tai tule seuraamaan ja keskustelemaan lisää facebookin Lääkärin blogi ryhmään.
Artikkeli ei sisällä minkäänlaista kaupallista yhteistyötä, sidonnaisuudet kirjoittajalla on ainoastaan omaan lääkäriasemaan, joka lääkärin vastaanottotoiminnnan ohella ei myy lisäravinteita.
Lääkäri Ilona Ritola, Lääketieteellinen johtaja, Medipudas OY
Jaan vinkkejä raudanpuutteeseen ja muihin yleislääkärin ajankohtaisiin asioihin Instagram tililläni @laakari_ilonaritola.
Tule mukaan keskusteluun ”Lääkärin blogi” –keskusteluryhmään facebookissa.
edit 1.10.2018 pastoroimattomassa raaka-maidossa laktoferriiniä on noin 0,1 – 0,4 g/l (lähde:Valio)
Blogikirjoituksessa on käytetty mm. seuraavia lähteitä. Lisäksi olen läpikäynyt kymmeniä ellei satoja tutkimustuloksia pääasiassa Pubmedissa.
Imeytys Hanna Jarva ja Seppo Meri : Immunologia, Duodecim 2011
Suuontelon infektiot Jukka H. Meurman, Riina Richardson ja Ilpo Kinnunen. infektiosairaudet: Duodecim.
Duodecim: Mikrobiologia: Veijo Hukkanen ja Mikko Seppänen 2010
Suolistomirkobiston muodostuminen. Pirkka Kirjavainen, Atte von Wright ja Hannu Mykkänen Ravitsemustiede Duodecim 23.4.2012
Lactoferrin efficacy versus ferrous sulfate in curing iron disorders in pregnant and non-pregnant women. Paesano R ym. nt J Immunopathol Pharmacol. 2010 Apr-Jun;23(2):577-87.