Skip to main content

Levottomat jalat, levottomat jalat, levottomat jalat

Juuri kuin olin nukahtamaisillani, jalat alkoivat vispaamaan. Tiesin, että hetkeen en saa unta, joten sama alkaa hieman kertomaan mistä on kyse!

Onko sinulla vaikeuksia saada unenpäästä kiinni tai alkavatko jalat vispaamaan iltaisin?

Tässä kirjoituksessa kerron levottomista jaloista ja mitä tekemistä raudanpuutteella on niiden kanssa. Kerron myös miten niitä voi hoitaa, niin että saat nukkua yösi rauhassa!

Hervottomat jalat vaivaa alkuyöstä

Aivan tavalliseen tapaan katselin puolison kainalosta televisiota, kunnes hän nukahti. Pistin television kiinni ja siirryin omalle sängynpuoliskolleni. Valot sammuksiin, kännykkä laturiin ja unta palloon. Tai sitten ei. Taas se alkoi, jo pitkään poissaollut kiusallinen vaiva. Ärsyttävä ja kummallinen pakotus jaloissa. Jalkoja tavallaan särkee, pakottaa ja jomottaa. Ne eivät vain pysy paikoillaan. Pakko koukistaa ja ojentaa jalkateriä tasatahtiin, vuorotahtiin, eri tahtiin, jokatahtiin. Argh.

Liikket eivät ole tahattomia, mutta mielen rauhoittamkseksi niitä on pakko tehdä. Ne ovat pakkoliikkeitä, kuitenkin ilman pakkoajatuksia, joten ne ei ole mielenterveysongelmien hälytysmerkki, vaan ne on levottomat jalat! Ne vielä ruokkivat itse itseään, sillä kun huomaan liikuttelevan jalkoja levottomasti ajatus jämähtää niihin ja jalkoja alkaa pakottamaan entistä enemmän. Jalat menevät ihan hervottomiksi ja tuntuu, että pohkeita kuumottaa ja pelottaa, että jalat alkavat kramppaamaan jatkuvasta vatkaamisesta. Niitäkin oli raskausaikoina ja ne vasta kamalia olivatkin. Ei auttanut vedenjuonti, ei villasukat tai hieronta. Ei kylmähauteet tai suihkutus.

Levottomien jalkojen syyt

Kaikkia kikka kolmosia on markkinoilla, mutta ehdottomasti tehokkain hoito on hoitaa syy sieltä levottomien jalkojen taustalta. Tarkistaa laboratoriosta hemoglobiini, rautavarastot ja verensokeri. Hoidattaa oireita pahentava nivelreuma, adhd, narkolepsia, fibromyalgia tai keuhkosairaus taustalta.

Levottomien jalkojen oireyhtymää kutsutaan myös Willis-Ekbomin sairaudeksi, lontoolla Restless Legs Snydrome (RLS). Levottomien jalkojen oireyhtymän syynä näyttäisi olevan keskushermoston dopamiiniaineenvaihdunnan häiriö. Toisaalta tutkimuksissa on todettu jalkojen hapenpuutteenkin vaikuttavan sairauden ilmentymiseen.

Levottomat jalat saattavat merkittävästi heikentää elämänlaatua siihen liittyvien unen saantivaikeuksien ja pelon vuoksi. Se saattaa johtaa myös levottomaan ja katkeilevaan yöuneen. Itseasiassa potilaat harvoin ottavat sitä oma-aloitteisesti puheeksi, sillä harvat mieltävät iltaisia levottomia jalkojaan sairaudeksi tai merkiksi puutostiloista, vaan ihmiset kärsivät oireistaan kaikessa hiljaisuudessa. Sellaisia me suomalaiset monesti olemme.

Klikkaa tästä tai kuvasta siirtyäksesi postaukseen ”10 vinkkiä joiden avulla nukut paremmin!”

Jatkan pientä pumppaavaa liikettä pohkeissa, symmetrisesti jalkaterät toistensa päälle ristittynä, aivan kuin toinen jalka toisesta lohtua hakien kohti valvottua alkuyötä. Tässä sitä taas ollaan, koko keho kärsien pöljästä päästä.

Raudanpuute levottomien jalkojen takana

Raudanpuute on keskeisin tekijä levotttomiin jalkoihin ja naisilla oireyhtymää onkin tuplasti enemmän kuin miehillä, johtuen kuukautisvuodon aiheuttamasta raudanmenetyksestä. oman raudanmenetyksen minimioimiseksi kannattaa poimia vinkit blogipostauksesta ”miten kuukautisvuotoa voi vähentää”.

Levottomat jalat ilmenee tyypillisenä kudosraudanpuutteen oireena eli silloinkin kun hemoglobiini on ”ihan hyvä”. Ferritiiniarvo kertoo paljon paremmin todellisista varastoraudoista, vaikkei sekään yksiselitteinen ole. Tästä olen kirjoittanut enemmän postauksessa ”Mitä hemoglobiini ja ferritiini kertovat raudanpuutteesta”. Ferritiiniarvo >100 yhdessä levottomien jalkojen ja muiden raudanpuutteeseen sopivien oireilun kanssa herättääkin epäilyn funktionaalisesta eli toiminnallisesta raudanpuutteesta, jolloin elimistössä on hyvin rautaa, mutta sitä ei pystytä eri tautitiloista johtuen hyväksikäyttämään. Näitä pyritään selvittämään sitten lääkärin vastaanotolla. Jos ferritiini on alle 75, on levottomia jalkoja ensisijaisesti hoidettava suun kautta otettavalla rautavalmisteella c-vitamiiniin yhdistettynä. Alle 30 ferritiinillä voidaan harkita myös suonen sisäisen raudan antamista, varsinkin jos vatsa ei siedä rautaa tai oireet ovat hankalat.

Koska rautaa tarvitaan dopamiinijärjestelmän toimimiseen, on selvää, että raudanpuutteessa levottomat jalat ovat varsin tunnusomainen oire. Rauta toimii kofaktorina tyrosiinihydroksilaasin valmistuksessa, joka puolestaan säätelee levodopan muuntumista dopamiiniksi. Lisää raudanpuutteen oireista postauksessa ”Voiko raudanpuute aiheuttaa oireita ilman anemiaakin”. Muistankin taas laistaneeni rautalisistä, kun levottomat jalat tulevat kiusaamaan. Ketähän yritän huijata? Ihan vaan pari päivää unohtui välistä! Totta puhuakseni rautalisän olen viimeaikoina muistanut ottaa ehkä joka toinen päivä. Ongelma ei ehkä ole muistaminen yleensö, vaan aina kun muistan sen, onkin kahvitauko ja ajattelen ”no illemmalla sitten”, kunnes olen syönyt jo iltapalajugurtinkin ja taas venyy…

Raskausaika oli muuten ihan hirveää jalkojen kanssa, kun jalkoja särki, pakotti ja pahinta oli se kun tiesi, että ne eivät lopu vielä ainakaan puoleen vuoteen!!!! Raskausaikana raudanmenetys kiihtyykin loppuraskautta kohden ja levottomat jalat ovat jo varsin yleinen oire. Onneksi oireet helpottavat suurimmalla osalla jo muutamassa viikossa synnytyksen jälkeen.

Diagnoosissa kannattaa olla tarkka, sillä jalkojen levoton liikuttelu voi olla myös merkki ahdistuneisuudesta, joka myös tavallisesti lisääntyy illan ja alkuyön aikana. Tällöin kuitenkin ajatuksen voimalla on suurenpi merkitys oireiden hallintaan, kun taas puhtaasti levottomissa jaloissa jalat jatkavat vain liikuttamistaan, vaikka mieli olisi jo tyhjentynyt ajatuksista ja valmis muuten nukahtamaan. Monet muutkin sairaudet oireilevat erilaisilla tuntemuksilla jaloissa, kuten esimerkiksi sydämen vajaatoiminta, laskimo- ja valtimotukokset, penikkatauti ja iskiaskipu, mutta näissä hoito on luonnollisesti täysin eri.

Lasten kanssa kannattaa myös tarkkana, sillä ns.”kasvukivut” voivat ollakin levottomat jalat ja taustalla voi tällöin olla eri sistä johtuva raudanpuute.
Tauti on myös yllättäen suvuttain kulkeva ja jos molemmilla vanhemmilla on ollut levottomat jalat, on aika varmasti lapsillakin!

Levottomista jaloista kärsiville on muuten oma uniliiton alainen potilasyhdistys ja löytyy facebookin vertaistukiryhmäkin!

Lääkehoito

Pramipeksoli, ropiniroli, levodopa, klonatsepaami. Vaikka ymmärrään lääkekielteisyyden, kannattaa ne pitää muistissa viimeisenä oljenkortena, sillä ne tehoavat nopeasti ja parantavat sitä kautta hetkessä elämänlaatua. Ja eihän ole sanottu että niitä tarvitsee kauaa syödä, vain sen aikaa, kunnes taustasyyt saadaan selvitettyä ja hoito niihin aloitettua.
Jotkut lääkkeet, kuten pahoinvointilääkkeet ja masennuslääkkeet saattavat myös pahentaa levottomia jalkoja.

Jos kärsit levottomista jaloista, ota ihmeessä yhteyttä lääkäriin laboratoriokokeiden ottamiseksi ja mahdollisen lääkityksen aloittamiseksi. Hoito kuuluu ihan joka lääkärin perusosaamiseen. Jokin lievennys tai parannuskeino löytyy jokaiselle varmasti!

Kyse ei ole suonenvedosta, jalkakrampista tai hermokivusta. Herkästi myös tarjotaan erilaisia huonosti sopivia lääkehoitoja, jopa rauhoittavia lääkkeitä, joissa on etenkin ikäihmisille (ja miksei nyt ihan kenelle tahansa työssäkäyvälle) merkittäviä haittavaikutuksia. Onhan niistä apua, mutta kuka haluaa toukkaroida puhe sammaltaen seuraavana päivänä töihin pää pehmeänä? Lihasrelaksantitkaa eivät yleensä auta levottomiin jalkoihin. Liikaa ei voi korosta taustasyyn hoitoa, sillä esimerkiksi raudanpuutteesta kärsivillä suurimmalla osalla oireet häviävät, kun rautavarastot täyttyvät riittävästi. Tavoitteena onkin levottomien jalkojen pireyhtymästä kärsiviltä kaikilta selvittää ferritiinitaso.

Kaikkein pahinta koko kärsimyksessä on, kun jalkoja vatkatessa alkaa korvamatona soimaan Hassisen koneen ”Levottomat jalat, levottomat jalat, lee-vot-tooo-mat jalat”, hyvästi levolliset yöunet!

Medipudaksen nettivastaanoton kautta saat lähetteet tarvittaviin laboratoriokokeisiin ja lääkkeet sähköisenä reseptinä lähimpään apteekkiin.

Parempia öitä! – Ilona

Lääkäri Ilona Ritola, Lääketieteellinen johtaja, Medipudas OY

Jaan vinkkejä raudanpuutteeseen ja muihin yleislääkärin ajankohtaisiin asioihin Instagram tililläni @laakari_ilonaritola.

Tule mukaan keskusteluun ”Lääkärin blogi”keskusteluryhmään facebookissa.


Käytettyjä lähteitä mm.

Raskaus ja levottomat jalat -oireyhtymä: Suomen Lääkärilehti2017;72(6):349-353 Mikael Lepistö, Anna Lampio ja Päivi Polo. Yleiskatsaus

Levottomat jalat ja kävelypakko. Hannu Lauerma Lääkärin käsikirja 15.2.2016

Laktoferriini -Maidon salainen ainesosa

Kaikille on tuttua maidon kalsiumin terveysvaikutukset, mutta miten tuttu on maidon laktoferriini?

Mikä on laktoferriini?

Laktoferriiniä saa lehmänmaidosta ja äidinmaidosta. Se on glykoproteiini, joka sitoo rautaa elimistössä. Ihmisen laktoferriini on glykoproteiini, joka koostuu 691 aminohaposta. Ternimaito sisältää erityisen paljon laktoferriiniä, jopa 7 g/l. Laktoferriiniä on myös ihmisen erittämissä nesteissä, kuten kyyneleissä, nenäeritteessä, siemennesteestä, emättimen eritteistä, hiessä, suolistossa, keuhkoissa ja raskaana olevilla lapsivedessä. Esimerkiksi syljen laktoferriini ehkäisee suun bakteerikasvua ja täten ehkäisee ientulehduksia ja esimerkiksi herpesleesioita.

Laktoferriini hillitsee bakteerikasvua

Elimistön puolustussolut, neutrofiilit erittävät runsaasti laktoferriiniä infalmmaatio ja infektiotilanteissa. Laktoferriini siis ehkäisee bakteerien kasvua, kilpailemalla tarjolla olevasta raudasta. Se estää bakteerien lisääntymistä, niiden tarttumista elimistössä, pääsyä solujen sisälle ja niiden muodostamaa biofilmiä. Samoin se estää myös virusten ja sienten kasvua.

Laktoferriinin käyttö maidossa ja lisäravinteena

Lehmän ja äidinmaidosta saatava laktoferriini ovat hyvin samankaltaisia ja lehmänmaidon laktroferriinin on osoitettu toimivan lähes yhtä hyvin ihmiselimistössä kuin ihmisenperäisen laktoferriininkin.

Valiolta kerrotaan, että laktoferriini alkaa tuhoutua jo 55 C:ssa. Pastöroimattomassa raaka-maidossa laktoferriiniä on noin 0,1 – 0,4 g/l ja pastöroidusta maidosta sitä ei enää juurikaan löydy.     Se ei kuitenkaan ilmeisemmin selviä iskukuumennuksesta, jota käytetään esim. huoneenlämmössä säilytettävissä hyla-maitojen valmistuksessa. Sen lisäksi vaikuttaisi siltä, että myös erikseen lisäproteiinina otettuna se imeytyy ja toimii elimistössä varsin hyvin, tosin kuin monet synteettiset proteiinit.

Laktoferrini muistuttaa hyvin paljon yleisempää raudankuljetusproteiinia transferriiniä, mutta laktoferriini pystyy toimimaan paljon happamammissa olosuhteissa. Se selviää jopa pH 3 olosuhteissa eli sietää myös vatsahapot. Nautitusta laktoferriinistä imeytyykin noin 60-80 %. Sillä on myös paljon muita mielenkiintoisia ominaisuuksia, etenkin sen elimistön puolustuskykyä parantavana tekijänä.

Miten laktoferriini liittyy raudansaantiin?

Laktoferriini säätelee solunsisäistä rautatasapainoa ehkäisten ylimääräisen raudan kertymistä soluihin. Laktoferriinin sitoessa rautaa, vapaata rautaa verenkierrosta löytyy vähemmän, mikä on toivottavaa vapaan raudan ollessa toimessa elimistölle vahingollisena happiradikaalina. Laktoferriini toimii siis antioksidanttina.

Toiminnallisessa raudanpuutteessa laktoferriini auttaa raudan siirtymistä solujen varastoista verenkiertoon. Tämä tilanne on monesti eri kroonisten sairauksien yhteydessä, jolloin ongelma ei ole riittävä raudan saanti, vaan elimistön kyky käyttää sitä hyödykseen. Tulehdustilassa interleukiini-6 tasot ovat korkealla, ja ne aktivoivat hepsidiiniä, joka puolestaan estää punasolutuotantoa. Laktoferriinin käytön on ositettu laskevat IL-6 tasoja ja parantavan tätä kautta punasoluarvoja. Monissa tutkimuksissa jopa yhtä hyvin tai paremmin kuin ferrosulfaatti.

Jopa 20% naisista kärsii raudanpuutteesta jossakin vaiheessa elämäänsä. Monesti oireet ovat voimakkaat jopa ilman anemiaa, ja näistä olen kertonut enemmään postauksessa Voiko raudanpuute aiheuttaa oireita ja tulisiko sitä hoitaa”

Laktoferriini parantamassa urheilijoiden vastustuskykyä

Urheilijoilla raudanpuutteessa on monesti kyse juuri inflammaatiovälitteisestä toiminnallisesta raudanpuutteesta, jolloin pelkkä rautalisä ei välttämättä ole ratkaisu ja mielenkiinto kohdistuukin laktoferriiniin, sen intelrelukiin-6:sta laskevien tekijöiden vuoksi, johon rautalisä taas ei pysty. Lisäksi urheilijoilla muodostuu tavanomaista enemmän vapaita happiradikaaleja, joiden hillitsemisessä laktoferriinistä on hyötyä. Useita tutkimuksia onkin meneillään laktoferrinilisän käytöstä urheilijoiden raudanpuutteeseen.

Laktoferriiniä käytetty menestyksekkääsi keskosilla

Keskosilla happosalpaajien käyttö lisää verenmyrkytyksen vaaraa ja tämän riskin vähentämiseen on heille annettu laktoferriiniä menestyksekkäästi, silloin kun happosalpaajan käyttö on ollut välttämätöntä.

Emättimen bakteeritasapainon parantaminen laktoferriinin avulla

Bakteerivagnoosin ja toistuvien hiivainfektioiden ehkäisyyn on kokeiltu laktoferriinitabletteja suun kautta menestyksekkäästi, sillä ne ovat lisänneet emättimen hyvän bakteerikannan, Lactobacillusten määrää. Erityiseesti raskaana olevilla tutkimuksissa todettiin vähemmän emätininfektioita ja ennenaikaisia synnytyksiä.

Laktoferriini ja hyvät suolistomikrobit

Laktoferriini edistää bifidobakteerien kasvua suolistossa. Bifidobakteerit ovat tehokkaita suolistoinfektioiden estäjiä. Ternimaito (niin lehmän ternimaito kuin imeväisen äidinmaitokin) onkin ensiarvoisen tärkeä suoliston mikrobiston kehittymiselle ensiviikkoina ja suoliston hyvien bakteerien ylivallan saavuttamisessa ja täten vaikuttaen loppuelämän puolustuskykyyn.

Raskaana olevien raudanpuutteen ja raudanpuuteanemian korjaamiseen se on hyvä tulevaisuuden vaihtoehto, sillä rautalisällä on kuitenkin omat hankaluutensa, sen mahdollisesti lisätessä infektioita ja aiheuttaessa vatsakipua. Sen on huomattu nostavan jopa rautavalmisteita paremmin punasolumäärää, hemoglobiinia ja ferritiiniä.

Laktoferriinistä on viime aikoina julkaistu paljon raportteja sen positiivisista vaikutuksista luiden uudismuodostuksessa, c hepatiitin hoidossa, hammasterveydessä, ihosairauksien ja haavojen hoidossa.

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Lääkärinä olen hyvin tarkka valikoidessani potilailleni sopivaa hoitoa. Hoidon tarkoituksena on aina hyödyttää potilasta, parantaa elämänlaatua ja mahdollisesti myös korjata sairauksia. Hoitojen ei tule aiheuttaa merkittäviä haittoja.

Laktoferriinillä ei kuitenkaan ole raportoitu haittoja ja sillä ei ole mainittavia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Tutkimuksissa on todettu että ruoasta saatavilla annoksilla se on täysin turvallista vuosien käytössä ja noin vuoden mittaisissa seurannoissa lisäravinteena käytettynä ei ole havaittu haittoja. Toisaalta miksi olisikaan, kun miettii, että vastasyntyneet saavat suuria annoksia laktoferriiniä äidinmaidosta, jotkut jopa vuosien ajan.

Lääkärinä sanoisin, että varmasti kokeilemisen arvoinen lisä hoitoon, jos kärsii esimerkiksi raudanpuutteesta, toistuvista hiivainfektioista tai ärtyneen suolen oireyhtymästä.

Olet tervetullut nettivastaanotolleni selvittämään sinua askarruttavia terveysasioita. Tutustu Medipudas Oy:n lääkärin nettivastaanottoon tästä 

Muista tilata itsellesi ilmoitus tulevista blogipostauksista sähköpostiin tai tule seuraamaan ja keskustelemaan lisää facebookin Lääkärin blogi ryhmään.

Artikkeli ei sisällä minkäänlaista kaupallista yhteistyötä, sidonnaisuudet kirjoittajalla on ainoastaan omaan lääkäriasemaan, joka lääkärin vastaanottotoiminnnan ohella ei myy lisäravinteita.

Lääkäri Ilona Ritola, Lääketieteellinen johtaja, Medipudas OY

Jaan vinkkejä raudanpuutteeseen ja muihin yleislääkärin ajankohtaisiin asioihin Instagram tililläni @laakari_ilonaritola.

Tule mukaan keskusteluun ”Lääkärin blogi”keskusteluryhmään facebookissa.

edit 1.10.2018 pastoroimattomassa raaka-maidossa laktoferriiniä on noin 0,1 – 0,4 g/l (lähde:Valio)


Blogikirjoituksessa on käytetty mm. seuraavia lähteitä. Lisäksi olen läpikäynyt kymmeniä ellei satoja tutkimustuloksia pääasiassa Pubmedissa.

Imeytys Hanna Jarva ja Seppo Meri : Immunologia, Duodecim 2011

Suuontelon infektiot Jukka H. Meurman, Riina Richardson ja Ilpo Kinnunen. infektiosairaudet: Duodecim.

Duodecim: Mikrobiologia: Veijo Hukkanen ja Mikko Seppänen 2010

Suolistomirkobiston muodostuminen. Pirkka Kirjavainen, Atte von Wright ja Hannu Mykkänen Ravitsemustiede Duodecim 23.4.2012

Lactoferrin efficacy versus ferrous sulfate in curing iron disorders in pregnant and non-pregnant women. Paesano R ym. nt J Immunopathol Pharmacol. 2010 Apr-Jun;23(2):577-87.

Onko sinulla migreeni? Vältä näitä ruoka-aineita!

Migreeni on varsin lamauttava päänsärky ja jokainen siitä kärsivä haluaa kaikki keinot käyttöön sen välttämiseksi. Tiestihän että monet ruoka-aineet voivat laukaista migreenin!?  Yksilölliset variaatiot ovat laajat; joku voi saada migreenin vain haistaessaan briejuustoa, siinä missä jollekin toiselle riittää punaviinilasin nuuhkaisu. Silloin kehoittaisin välttämään tätä yksilöllistä havaintoa. Minkään yleisluontoisen, kuten gluteenittoman tai paleodieetin, ei ole osoitettu olevan normaali sekäruokavaliota parempi, mutta tiettyjä ruoka-aineiden välttämistä kannattaa kokeilla.

1.       Alkoholi.

Yleinen päänsäryn aiheuttaja runsaasti nautittuna, mutta migreeniä sairastavilla jo yksi lasillinen punaviiniä (sulfaatit) voi laukaista kovat toispuoleisen päänsäryn. Myös olut, kuohuviini ja viski on vältettävien listalla. Lisäksi alkoholi aiheuttaa nestehukkaa elimistössä, joka myöskin herkästi laukaisee migreenin.

 

2.        Kofeiini.

Pahoittelen kahvinystävät. Pari kuppia päivässä on ihan ok, ja jotkut sanovat sen jopa helpottavan päänsärkyä, mutta tätä suuremmat määrät lisäävät migreenin ilmaantumisen todennäköisyyttä.

 

3.       Lisäaineet, kuten säilöntä, lisä ja –makuaineet, joita ruokiin lisätään niiden parantelemiseksi.

Natriumglutamaatti on yleinen migreenin aiheuttaja, jota lisätään paljon esimerkiksi kiinalaisiin ruokiin sen maun parantelemiseksi. Nitriitit ja nitraatit, laajentavat aivoverisuonia aiheuttaen migreeniä. Käytetään lihan säilyvyyden parantamiseksi esimerkiksi monissa nakeissa, pekoneissa ja leikkeleissä. Limsojen aspartaamin ja keltaisen väriaineen on myös havaittu lisäävän migreeniä.

 

4.       Kypsytetty juusto, kuten parmesan, cheddar –ja briejuustot.

 

Nämä sisältävät tyramiinia, jota on myös suklaassa, jugurtissa, hapankermassa, viikunoissa, rusinoissa, avokadoissa, hiivaleivissä ja monissa leivonnaisissa.

Ruokapäiväkirja voi auttaa metsästämään sinulle soveltumattomia ruoka-aineita. Kun merkitset ylös liikunnan, ateriat sekä migreenin ilmaantuvuuden, saatat päästä jyvälle siitä, mitä ruoka-aineita sinun kannattaa välttää. Lisäksi on hyvä huomioisda, että siinä missä toisilla ruoka-aineet lauksevat migreenin välittömästi, toisilla reagointi tapahtuu jopa 12 tunnin viiveellä.

Yksittäisiä ruoka-aineita ja niiden välttämistä tärkeämpää on kuitenkin syödä säännöllisin väliajoin. Säännölliset rutiinit, riittävä lepo ja stressin välttäminen ovatkin tärkeimmät tekijät migreenin välttämisessä.

-Ilona

Mikäli tykkäsit artikkelista jaathan sen kavereillesi!

Seuraa meitä ja saat lisää vinkkejä myös facebookissa tai klikkaa lääkäriaseman etusivulle!

 

lähteet: Nutr. Rev.